Unelmieni retkeilyvuosi - jos voisin tehdä kaiken minkä haluaisin...

Kevätaurinko lämmittää ja maisemat ovat huikeat, kun hiihdetään moottorikelkan jälkeä tunturin juurella. Kasvoja kihelmöi vielä illallakin makuupussiin kömpiessä. Yö teltassa kaiken hiljaisuuden keskellä rauhoittaa, ja syvä uni valtaa kehon. Samanlaisen rauhallisen unen saavuttaa myös takapihalle pystytetyssä teltassa.  Kesällä tunturin lähellä voi kuulla solisevan puron, jonka vesi sammuttaa janon ja vilvoittaa väsyneet jalat.

Aallot iskeytyvät suhteellisen voimakkaasti kajakin reunaa vasten, joten on viisainta rantautua. Iloinen yllätys, kun rannan läheisyydestä löytyy mukava paikka pitää huilitauko. Evästelyä, lepoa ja sään tarkkailua. Näyttää tyyntyvän, ja matka jatkuu suunniteltuun päämäärään.

Polulla olevat kivet ja männynkävyt eivät juuri haittaa, kun ajetaan maastoon sopivalla pyörällä. Tarkkana on kuitenkin oltava kaiken aikaa, jotta välttyisi suuremmilta kolhuilta. Reitti muuttuu helpommaksi ajouraksi. Jippii! Tätä reittiähän voisi myös juosta ja kävellä sauvojen kanssa tai ilman.

Ensimmäiset pakkaspäivät ja kohta päästään luistelemaan luonnonjäälle, kaukaloon ja sitten myöhemmin jäälle auratulle luisteluradalle. Potkut toisensa perään siivittävät eteenpäin. Nautinnollista! Lumen tultua on aika kaivaa sukset esille ja lähteä hiihtämään ystävän kanssa tuttua latua pitkin tuttuun päämäärään, jossa pidetään evästelytauko. Voiko enempää reissulta toivoa?

En kylläkään omista kaikkia näitä retkeilyyn tarvittavia välineitä. Kyselenkö ensin kavereilta, voisiko sitten Joensuun Latu tulla apuun?

Tekstin kirjoitti: Latulainen