Elimyssalon retkiviikonloppu 25.-27.9.2020

Rospuuttoretki UKK -reitillä syksyllä 23.-25.10.2020

Rospuuttoretken aikaan päivä on lyhyt ja yö pitkä, useimmiten myös pimeä. Rospuuttoretkellä ei aina tiedä, mitkä olot odottavat. Joskus tarvitaan etenemiseen metsäsukset, toisinaan lumikengät. Joensuussa ensilumi oli sulanut ja maa oli paljas, Juuan salomailla sen sijaan lumi peitti maan. Tällä kertaa sopivin varustus olivat kumisaappaat.

Liikkeelle lähdettiin Joensuusta lauantaiaamuna. Autot jätettiin Juuan Tervavaaran tien tuntumaan ja patikoitiin Porttilouhen rotkolle. Rotko on pystysuorien jyrkänteiden pohjalla kulkeva yli puoli kilometriä pitkä sola, jonka pohjalla kuuleman mukaan kulkee polku. Rotkon pohjaa pitkin emme päässeet kulkemaan, sillä pohjalle oli muodostunut vaahtoava rotkojärvi, joka esti etenemisen. Paikka huokuu myyttejä ja tarinoita. Tunnelmaa täydensi rotkon yllä raakkuva korppi.

Mukana oli koko telttavarustus, mutta tällä kertaa sitä ei tarvittu, vaan saatettiin majoittua autiotupaan. Se tuntui ylelliseltä verrattuna pimeään telttayöhön märässä maastossa parissa pakkasasteessa.

Sunnuntaina patikoitiin kohti etelää, Juuan urheilukentän tuntumaan. Maa oli märkä, purot olivat muuttuneet puroiksi ja purot paikoin leveiksi uomiksi. Järven laskujoen yli johti silta, mutta sillalle päästäkseen oli ylitettävä suo. Ilman kahlaamista syvällä tai uimista sillalle ei olisi päässyt. Niinpä kierrettiin mäkiä, harjanteita ja hakkuuaukkoa pitkin kunnes päästiin taas reitille. Matka on nopeakulkuinen, sillä se kulkee eteläisiltä osiltaan pitkin leveitä metsäautoteitä. Polku seuraa Vepsänjokea, ja koska sillä on korkeuseroa parikymmentä metriä ennen kuin se laskee Pieliseen, on joessa useita koskia. Niiden äärellä on nuotiopaikka tai laavu.

Kiitos hyvästä retkestä Juhalle ja kanssakulkijoille!